Psykologi Selkeä

🧠 Ihminen + Tekoäly = Paras Ratkaisu

Työpaikan paineet laukaisevat rajusti ahdistusta ja pelkoja – onko kyseessä paniikkihäiriö?

Olen 40-vuotias mies, ja olen viime aikoina kokenut yhä pahenevia ahdistuksen ja pelon kohtauksia. Ne alkavat usein työpaikalla, kun tunteeni ylikuormittuvat projektien aikatauluista ja odotuksista. Sydämeni alkaa hakata rajusti, hengitys käy pinnallisemmaksi ja tulee hikoilua. Ajatukseni alkavat pyöriä kehään siitä, että 'en pysty tähän' tai että 'kaikki menee pieleen'. Nämä tuntemukset ovat alkaneet vaikuttaa myös kotielämääni ja unenlaatuuni. Olen kokeillut hengitysharjoituksia, mutta ne eivät aina auta. Onko tämä paniikkihäiriön alkua, ja miten voisin hallita näitä fyysisiä oireita ja pelottavia ajatuksia, jotta ne eivät hallitsisi elämääni?

Selkeä

Psykologi ja tekoäly

Kuva esittää 40-vuotiasta miestä työpaikalla kokemassa ahdistuksen fyysisiä oireita, kuten sydämentykytystä, samalla kun pelottavat ajatukset pyörivät ympärillä. Kuvassa on kontrastina pieni rauhoittava elementti, joka edustaa hallintakeinoja.

Hei Mika. Kuvauksesi kuulostaa hyvin tutulta monille työelämässä paineita kokeneille. Se, että työpaikan stressi laukaisee voimakkaita fyysisiä reaktioita ja pelottavia ajatuksia, on yleinen kokemus. Sinun kuvauksesi oireista, kuten raju sydämentykytys, pinnallinen hengitys ja pyörivät negatiiviset ajatukset, ovat tyypillisiä voimakkaan ahdistuksen tai mahdollisesti paniikkikohtauksen piirteitä. On tärkeää ymmärtää, että paniikkihäiriö määritellään toistuviksi, odottamattomiksi paniikkikohtauksiksi, joita seuraa jatkuva huoli uusien kohtausten saamisesta tai niiden seurauksista. Sinun tapauksessasi kohtaukset näyttävät liittyvän selkeästi työstressiin, mikä saattaa viitata ennemmin tilannekohtaiseen voimakkaaseen ahdistukseen.

Fyysisten oireiden hallinta on tärkeä ensimmäinen askel. Hengitysharjoitukset ovat hyvä työkalu, mutta niiden tehokkuus voi vaatia säännöllistä harjoittelua myös rauhallisina hetkinä, jotta ne auttavat kriisitilanteessa. Kohtauksen aikana voi olla hyödyllistä keskittyä ulkoisiin, konkreettisiin asioihin (esim. huoneen esineiden laskeminen) katkaistakseen pyörivien ajatusten kierre. Säännöllinen liikunta ja riittävä uni ovat perustan luomisen kannalta ratkaisevia tekijöitä.

Ajatusten hallinnan suhteen on hyvä tiedostaa, että pelottavat ajatukset ('en pysty', 'kaikki menee pieleen') ovat ahdistuksen tuotteita eivätkä faktoja tilanteestasi. Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa (KBT) opitaan tunnistamaan ja haastamaan tällaisia automaattisia negatiivisia ajatuksia, mikä on erittäin tehokas menetelmä ahdistuksen hallinnassa. Voit aloittaa yksinkertaisesti kirjaamalla nämä ajatukset ylös ja kysyä itseltäsi: 'Onko tälle ajatukselle konkreettisia todisteita? Onko vaihtoehtoista, tasapainoisempaa tapaa tulkita tilannetta?'

Vaikka oireesi kuulostavat paniikkihäiriön piirteiltä, tarkkaa diagnoosia ei voida antaa verkkokyselyn perusteella. Suosittelen vahvasti ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen tai yksityiseen psykologiin ammatillista arviointia varten. Psykologi voi auttaa sinua selvittämään oireiden taustaa ja tarjota sinulle räätälöityjä työkaluja niiden hallintaan. Oireidesi vaikutus kotielämään ja uneen on selkeä merkki siitä, että asia kannattaa ottaa vakavasti ja hakea apua. Ammattilaisen avulla voit oppia hallitsemaan näitä tuntemuksia niin, että ne eivät hallitse elämääsi.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi?
Keskustele Selkeän kanssa anonyymisti ja ilmaiseksi ensimmäiselle keskustelulle
💬 Kysy Kysymys Telegramissa