Psykologi Selkeä

Hyvä Marja, kiitos kysymyksestäsi, joka koskettaa monia perheitä. Seitsemän vuoden kriisi ei ole virallinen diagnoosi, mutta se kuvaa lapsen kehityksen herkkää vaihetta, jossa lapsi alkaa irtautua vanhemmistaan ja etsiä omaa identiteettiään. Poikasi käytös, kuten vetäytyminen, ärtyisyys ja itkuherkkyys, saattavat olla merkkejä siitä, että hän käy läpi tunteidensa myrskyä. Kun opettaja sanoo koulun menevän hyvin, tämä viittaa siihen, että ongelmat ovat kotona ja liittyvät todennäköisesti perheen dynamiikkaan. On tärkeää nähdä, että poika tarvitsee nyt erityisesti johdonmukaista ja lempeää lähestymistapaa. Älä syytä itseäsi tai kumppaniasi, vaan pyrkikää yhteisymmärrykseen. Kun kumppanisi vaatii kovuutta ja sinä lohdutusta, lapsi aistii ristiriidan ja se lisää hänen ahdistustaan. Kokeilkaa yhdessä luoda rutiineja, jotka antavat pojalle turvaa. Esimerkiksi yhteinen aika ilman teknologiaa, vaikka vain 20 minuuttia päivässä, jolloin teette jotain kivaa, kuten palapeliä tai lukemista. Kieltäytyminen harrastuksista on usein merkki ylikuormituksesta; pakottaminen takaisin voisi pahentaa tilannetta. Sen sijaan tarjotkaa vaihtoehtoja, kuten lyhyempi harjoittelu tai uusi harrastus, jota hän itse ehdottaa. YouTube-videot saattavat tarjota paon, mutta rajoittakaa ruutuaikaa ja katsokaa videoita yhdessä, jolloin voit keskustella niiden sisällöstä. Jooga ja rentoutumismenetelmät ovat erinomainen idea, mutta aloita pienesti. Voit itse alkaa harjoittaa joogaa kotona ja kutsua poika vapaaehtoisesti mukaan, ei painostaen. Käyttäkää esimerkiksi lyhyitä, leikkisä hengitysharjoituksia, kuten kuvitelkaa kynttilän sammuttamista. Toinen lähestymistapa on perheterapia, jossa ammattilainen auttaa teitä kommunikoimaan ja ymmärtämään pojan tunteita. Koska et voi esittää vastakysymyksiä, painotan, että parisuhteenne pitäminen kunnossa vaatii teiltä kahdenkeskistä aikaa ilman syyllisyyttä. Sopikaa vartin päivittäinen keskustelu, jossa kumpikin saa kertoa omista tunteistaan ilman keskeytystä. Muista, että poika tarvitsee nähdä teidät tiiminä, ei vastustajina. Lopuksi, luottakaa pitkäjänteisyyteen ja välttäkää nopeita ratkaisuja. Lapsen tunne-elämä tasoittuu vähitellen rauhallisen johdonmukaisuuden avulla.