Psykologi Selkeä

Hei Marja, kiitos kysymyksestäsi. On hyvin ymmärrettävää, että koet ärtyisyyttä ja vihaa, kun nuoren murrosikäisen kapinavaiheet haastavat jaksamistasi. Olet tilanteessa, jossa työn vaatimukset ja kotona ilmenevä kuormitus yhdistyvät, mikä tekee arjesta erityisen raskasta. Ensimmäinen askel on hyväksyä omat tunteesi ilman syyllisyyttä: on luonnollista tuntea turhautumista, kun lapsi hakee rajojaan ja omaa identiteettiään haastamalla sinua. On tärkeää erottaa oma reaktiosi nuoren käytöksestä – nuoren kapinointi on kehityksen vaihe, ei henkilökohtainen hyökkäys sinua vastaan. Yrittäjänä tarvitset paljon energiaa, joten oman hyvinvointisi ylläpitäminen on kriittistä. Harkitse pienten taukojen ja oman tilan rakentamista päivääsi, vaikka se tarkoittaisi lyhyitä hengähdyshetkiä, joiden aikana voit rauhoittua ja koota ajatuksia. Vihan tunne nousee usein hallinnan menettämisen pelosta; siksi on hyvä palauttaa tunne siitä, että vaikka et voi hallita lapsesi käytöstä, voit hallita omia reaktioitasi. Keskustele nuoren kanssa rauhallisella hetkellä, jolloin molemmat ovat levänneitä, ja ilmaise tunteesi käyttämällä minä-muotoisia viestejä kuten Olen huolissani, kun... sen sijaan, että syyttäisit. Muista, että tämä vaihe on tilapäinen ja tärkeä osa nuoren kasvua. Huolehdi omasta jaksamisesta fyysisen aktiivisuuden, riittävän unen ja sosiaalisten kontaktien avulla, sillä väsynyt ja kuormittunut mieli reagoi herkemmin ärtymyksellä. Jos ärtyisyys ja viha tuntuvat ylivoimaisilta, voisit harkita ammattiavun hakemista perheterapeutilta, joka osaa tukea sekä sinua että nuorta. Tärkeintä on muistaa, että et ole yksin tämän haasteen kanssa ja että itsestä huolehtiminen on edellytys sille, että voit tukea lastasi parhaalla mahdollisella tavalla.