Psykologi Selkeä

Kiitos kysymyksestäsi. Kuvailemasi kokemus on hyvin yleinen erityisesti silloin, kun siirrytään uuteen vastuullisempaan rooliin, ja se tunnetaan usein huijarisyndroomana. Se ei tarkoita, että olisit huijari, vaan pikemminkin sitä, että itsetuntosi ja kokemuksesi eivät ole vielä täysin mukautuneet uuteen tilanteeseen. Huijarisyndrooma on tunnepohjainen kokemus, ei objektiivinen totuus kyvyistäsi. Koska et voi esittää tarkentavia kysymyksiä, käsittelen asiaa melko laajasti eri näkökulmista, jotta voit poimia niistä itsellesi sopivimmat.

Ensimmäinen askel on ymmärtää, mistä itsetunto ja itsevarmuus oikeastaan rakentuvat. Aito itsetunto ei synny siitä, että kaikki pitävät sinusta tai että onnistut aina, vaan siitä, että hyväksyt itsesi myös epävarmuuden ja keskeneräisyyden kanssa. Aito itsetunto perustuu itsemyötätuntoon ja realistiseen arvioon omista vahvuuksista ja kehityskohdista. Voit harjoitella tätä esimerkiksi kirjaamalla ylös konkreettisia tilanteita, joissa olet onnistunut tai joissa olet oppinut jotain, ja tarkastelemalla niitä ulkopuolisen silmin. Usein omat saavutukset tuntuvat pieniltä, koska niihin on totuttu, mutta ulkopuoliselle ne voivat olla merkittäviä. Kun vähättelet saavutuksiasi, kokeile tietoisesti pysäyttää ajatus ja korvata se toteamuksella, kuten ”teinkö tämän hyvin?” ja etsiä siihen todisteita.

Itsevarmuus puolestaan ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se kasvaa toiminnan kautta. Itsevarmuus syntyy toistuvista kokemuksista, joissa huomaat selviäväsi tehtävistäsi riittävän hyvin. Johtajan roolissa sinun ei tarvitse tietää kaikkea heti. Voit lähestyä roolia oppimistehtävänä: aseta itsellesi pieniä, saavutettavia tavoitteita ja arvioi edistymistäsi säännöllisesti. Esimerkiksi ensimmäisten viikkojen tavoite voi olla tutustua tiimin työtapoihin ja rakentaa luottamusta, ei vielä täydellistä suoritusta. Kun huomaat selviäväsi näistä pienistä askelista, itseluottamus vahvistuu vähitellen. On myös tärkeää erottaa toisistaan epävarmuus ja epäpätevyys. Epävarmuus on tunne, joka usein liittyy uutuuteen, kun taas pätevyys on kykyä oppia ja kehittyä. Voit olla epävarma ja silti pätevä johtaja.

Toinen keskeinen asia on suhtautuminen virheisiin ja palautteeseen. Huijarisyndroomaa ruokkii usein ajatus, että virheet paljastavat sinut huijariksi. Kokeile sen sijaan nähdä virheet osana oppimisprosessia. Voit pyytää kollegoilta ja esimieheltäsi palautetta säännöllisesti ja tarkastella sitä uteliaasti sen sijaan, että pelkäisit sitä. Rakentava palaute auttaa sinua erottamaan tunteen todellisuudesta ja antaa konkreettisia kehityskohteita. Samalla on hyvä muistaa, että johtajan roolissa ei tarvitse olla täydellinen eikä kaikkien miellyttämä. Riittää, että olet oikeudenmukainen, kuuntelet ja teet päätöksiä parhaan ymmärryksesi mukaan. Voit myös jakaa epävarmuuttasi turvallisessa ympäristössä esimerkiksi luotetun kollegan tai mentorin kanssa. Usein huomaat, että monet muutkin kokevat samoin, ja se vähentää eristäytyneisyyttä.

Itsetunnon ja itsevarmuuden rakentamisessa on hyvä huomioida myös kehon ja mielen yhteys. Stressi ja pelko voivat vahvistaa huijarisyndroomaa, joten säännöllinen liikunta, riittävä uni ja rentoutumisharjoitukset voivat auttaa pitämään tunnekuorman hallittavana. Itsensä hoitaminen on osa ammatillista itsetuntoa. Voit myös harjoitella tietoista läsnäoloa ja hyväksyvää suhtautumista omiin ajatuksiin: kun huomaat ajattelevasi ”minua pidetään huijarina”, voit todeta mielessäsi, että se on vain ajatus, ei fakta. Tämä etäännyttää sinua hetkeksi tunnereaktiosta ja antaa tilaa realistisemmalle arviolle.

Pitkällä aikavälillä aito itsetunto rakentuu elämän arvojen ja merkityksen kautta. Pohdi, millainen johtaja haluat olla ja mitkä arvot ohjaavat sinua. Kun toimit arvojesi mukaisesti, itsetunto vahvistuu riippumatta siitä, mitä muut ajattelevat. Itsetunto ei ole sitä, että kaikki pitävät sinusta, vaan sitä, että voit seisoa omien valintojesi takana. Voit myös asettaa itsellesi realistisia odotuksia ja muistuttaa itseäsi siitä, että jokainen uusi rooli vaatii aikaa. Ylennyksen saaminen on itsessään osoitus siitä, että joku on arvioinut kykysi riittäviksi, vaikka oma tunne sanoisi muuta. Tämä ei tarkoita, ettei kehityskohteita olisi, mutta se on tärkeä muistutus siitä, että sinut on nähty pätevänä.

Lopuksi on hyvä muistaa, että jos huijarisyndrooma alkaa merkittävästi haitata työkykyäsi, unta tai mielialaa pitkäaikaisesti, kannattaa harkita ammatillista tukea esimerkiksi työterveyshuollon kautta. Tässä vastauksessa on kuitenkin keskitytty psykologisiin keinoihin, joita voit itse harjoittaa. Yhteenvetona: hyväksy epävarmuus osana uutta roolia, harjoittele itsemyötätuntoa, aseta pieniä tavoitteita, kerää todisteita osaamisestasi, suhtaudu palautteeseen uteliaasti ja pidä huolta itsestäsi. Aito itsetunto ja itsevarmuus eivät synny hetkessä, vaan ne rakentuvat pienistä, toistuvista teoista ja armollisesta suhtautumisesta itseesi.